Politiikan hiekkalaatikolla - ajatuksia Lepakkoluolan uumenista

Kulttuuri - näkymätöntä sosiaalipolitiikkaa

Vaasan Kuorofestivaali järjestettiin nyt jo 23. kerran. Viisi täyteläistä päivää tarjosivat katsojille mieleenpainuvia elämyksiä loppuunmyydyn avajaiskonsertin tavoin. Vuosia valmistellun tilausteoksen ”Maan kämmenellä, meren sydämellä” kantaesitys kaupungintalon juhlasalin upeassa tunnelmassa kuljetti mukanaan Palosaaren kujilla ja Söderfjärdenin maisemissa. Äänensä teokselle antaneiden Hertta Maurialan ja Kari Uusikylän osuudet toivat muistojen kyyneleet moniin silmiin.

Kuorofestivaalin hengessä Vaasan uusi helmi rakennettiin yhteistyöllä ja yhteisöllisyydellä. Lukuisat kaupunkilaiset yhdessä Vaasan kaupunginorkesterin ja Vaasan Oopperakuoron kanssa onnistuivat luomaan säkenöivän kokonaisuuden. Kuten kuoromusiikissakin kuuluu, monesta pienestä purosta saatiin yhdistellen aikaan jotain suurta ja vaikuttavaa. Toivon, että monitaiteellisen yhteisteoksen sanat, kuvat ja sävelet kertovat vielä pitkään ja monissa yhteyksissä tarinaa rakkaasta kotikaupungistamme ja sen ympäröivästä seudusta.

Olen nyt kolmatta vuotta saanut seurata perinteikkään kansanjuhlan rakentumista pintaa syvemmältä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kautta. Tänä vuonna Vaasaan saapui festivaalin myötä 70 kuoroa ja 1700 osallistujaa ympäri maailman. Laulu kuului niin konserttisaleissa, kirkoissa kuin kouluissakin, ja musiikin lämpöä vietiin jälleen myös palvelukoteihin ja vankilaan. Festivaalin pitkään historiaan mahtuu tuhansia laulettuja lauluja. Paljosta on kiittäminen pitkäaikaista tuottajaa Erkki Mendeliniä siitä päämäärätietoisesta työstä, jonka ansiosta Vaasa niittää kunniaa kansainvälisilläkin kulttuuriareenoilla.

Vuosi vuodelta festivaalin pyörteisiin on uppoutunut enemmän ja enemmän. Toiminnantäyteiset päivät eivät olisi mahdollisia ilman tehokasta taustajoukkoa. Aloituspalaverissa oli ilo nähdä uusiakin kasvoja, jotka festivaalissa antoivat aikaansa aamusta yöhön ja työnsä puolesta tai vapaaehtoisina olivat mukana toteuttamassa onnistunutta juhlaviikkoa. Kiitoksensa ansaitsevat myös Vanhan Vaasan kauppakeskuksen yrittäjät ja se shampanjanhopea Madza, jotka pikkuseteleillään pelastivat yhden kirkkokonsertin lippukassan.

Vaikuttava mieskuoroperinne näkyi ja kuului taas vahvana. Örphei Drängarin niin ikään loppuunmyyty pääkonsertti valloitti kuulijat, ja juontaja Mark Levengood sai kaupunginkirkon raikaamaan hersyvästä naurusta. Erityisesti odotan Vaasan Kuorofestivaalilta kuitenkin aina kahden vaasalaisen kuoron esiintymistä. Korsukuoro ja Pohjan Miehet laulavat itsensä joka kerta suoraan sydämeen. Tänä vuonna sydän suli elämänkin onnesta, ja lauantai-illan festivaali-iltamissa sai kokea ikimuistoisia hetkiä tanssilattialla Allan & The Astronautsin tahdissa.

Professori Antti Karisto on nimittänyt kulttuuritoiminnan ja taiteen vaikutuksia näkymättömäksi sosiaalipolitiikaksi. Uskomattoman festivaaliviikon tavoin kulttuuri antaa meille elämään mielekkyyttä, iloa, onnea ja elämyksiä. Niitä asioita, joita ei rahassa voida mitata. Yhteiskunnallisesti haastavinakin aikoina on pidettävä kiinni kaupungin rikkaasta kulttuurikentästä.

 

(Kolumni, sanomalehti Pohjalainen 27.5.2015)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Omasta ja muidenkin Pohjanmiesten puolesta kiitän kauniista sanoista.

Toimituksen poiminnat