Politiikan hiekkalaatikolla - ajatuksia Lepakkoluolan uumenista

Vennamolainen energiareformi

Ukkostaa. Ulkona jyskää, mutta silti niin rauhaisaa. Vierellä tuhiseva pieni ihminen, hetki aikaa itselle lukea ja oppia edesmenneen mummun ajasta ja elämästä silloisessa Suomen maaseudun puolueessa, joka juontuu 1950-luvun loppuun ja jo poisnukkuneeseen Veikko Vennamoon. Vennamoon, presidentti Kekkosen itsevaltiutta vastustaneeseen poliitikkoon, jonka yhdeksi merkittävimmäksi saavutukseksi on nostettu jatkosodan jälkeinen maareformi, jossa järjestettiin uusi elämä sodasta kärsineille. Suomen historian suurin maanomistuksen uusjako mursi myös maatalouden rakenteen pienviljelyn myötä.

Ympäristöjärjestö WWF arvioi tänään, että maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat on käytetty loppuun. On täysin kestämätöntä, miten itsekäs ihmisyytemme vuosi vuodelta ylittää maapallon kantokyvyn. Pitkään olemme myös onnistuneet ulkoistamaan oman toimintamme seuraukset kolmansiin maihin, joissa tuhoamme luonnon ja paikallisten ihmisten terveyden. Parempi olla tietämättä, sanotaan, mutta hyvä jo herätä siihen, ettei länsimainen hyvinvointi nouse tyhjästä.  

Suomi nojaa vahvasti keskitettyyn fossiiliseen energiantuotantoon. Ympäri maailmaa vellovat poikkeustilanteet täytyy arvioida pintaa syvemmälle, kuten myös kotimaan onneton uusiutuvan energian politiikka (Yle 18.8.). Päätöksentekomme tarvitsee nyt vennamolaista uudistusotetta, jotta hajautettu pientuotanto lähtee ponnekkaasti käyntiin. Näin suomalaiset saavat työtä eikä maatalouteen ja energiakeskittymään nojaava Pohjanmaa ui enää syvemmälle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Noin. Vennamo oli oikeudenmukainen, suora ja rehti heikomman puolustaja. Voi kun nyt olisi Vennamon kaltaisia miehiä ja naisia eduskunnassa, niin maan asiat olisivat paljon paremmalla tolalla. Minäkin olen vennamolaisen kodin kasvatti ja olin puolueessa sen viimeiseen päivään asti. Perussuomalainen minusta tuli heti puolueen perustamisesta alkaen ja sitä minä olen hamaan loppuun...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Puuta kasvaa Suomessa noin 20 kiintokuutiometriä jokaista henkilöä kohden vuodessa, viisihenkiselle perheelle siis 100 kuutiota. Suot lihovat samaa tahtia metsän kanssa ja vielä pitäisi syödä jyvät pelloista ja kalat järvistä. Kiire tulee loppuvuodesta jos meinaa kiriä ylijäämän kiinni.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Päätöksentekomme tarvitsee nyt vennamolaista uudistusotetta, jotta hajautettu pientuotanto lähtee ponnekkaasti käyntiin."

Kaikihan me haluamme "Hyvää ja Kaunista".

https://www.youtube.com/watch?v=69yHFKKIQZw

Mutta, mutta..

Omantunnon tuskia tuntien ( koska monen illuusiot rikkoutuvat) olen näillä foorumeilla - ilman minkäänlaista omaa agendaa - yrittänyt selittää energian pientuotannon taloudellista ja teknistä järjettömyyttä.

Mielestäni on kohtuullista vaatia energiakeskusteluun osallistuvilta edes peruskäsitteiden hallintaa, esim :

- miten sähköverkko toimii
- mitä ovat perusvoima ja säätövoima
jne....

Maailma olisi todella kiva paikka , jos energiaongelmat ja siinä sivussa kaikki pahisenergia häviäisivät, kun jokainen asennuttaisi aurinkopaneelin katolleen ja tuulimyllyn pyörimään pihalle .

Eivät ratkea , eivätkä häviä , ikävä kyllä.

Aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen tuottajien/myyjien talousongelmat kyllä ratkeaisivat.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Voisin esittää haasteen. Poltan klapeja talon lämmittämiseksi talvella. Puun lämpöenergiasta noin 84% jää talon sisälle.
Millä keskitetyn energiantuotannon tavalla saisit saman määrän lämpöä toimitettua perille talooni edes likimain samalla hyötysuhteella tai hinnalla?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kiitos haasteesta.

Tätä en tee mielelläni, koska muutama hyvä ystäväni on mukana " halkobisneksessä".

Tietenkin sinä saat puut ilmaiseksi , mutta jotta voisimme yleistää , ottakaamme laskentakohteeksi ´normiperhe´, joka maksaa haloistaan.

Ensinnäkin tuo hyötysuhde : VTT pääsee tuonkaltaisiin hyötysuhteisiin laboratorioissaan käyttämällä optimikuivaa puuta ja optimipolttotekniikkaa .

Sallinet minun käyttää Matti ja Maija Meikäläisen kohdalla 65% hyötysuhdetta.

Meikäläiset maksavat kuivasta koivuklapista -ei pimeiltä markkinoilta- kotiinkuljetettuna kohtuullisen 65€/irtomotti.

Energiaa kuivassa koivumotissa (irto) on 1010 kWh.

Eli Meikäläiset saavat motista 65% x 1010 kWh = 657 kWh

Sähköstään Meikäläiset maksavat n. 10 snt/kWh (ethän sekoita tätä oikeaa hintaa sähkölaskussasi olevaan " sähkön keskihintaan ).
http://www.hs.fi/mielipide/a1402803718218

Eli suoralla sähkölammityksellä tuo puulämmitys (motilla) maksaisi

10 snt/kWh x 657 kWh = 65,7€.

Tässä vaiheessa Meikäläisten ´säästö` on siis 65,7€ - 65€ = 0,7 €/motti.

Jos mukaan laskee nuohouskulut tai takalle ja puuvajalle jne.. jonkunlaisen hinnan, on Meikäläisten puulämmitys jo syvästi tappiolla.

Jos Meikäläiset ovat asennuttaneet taloonsa ilma- tai maalämpöpumpun ,menee laskelma vielä surulisemmaksi:

Silloin lämmitykseen kulutetun sähkökilowatin hinta menee noin neljäs-osaan eli 10 snt/4 = 2,5 snt/kWh.

Tässä tapauksessa jopa ilmaisilla puilla lämmitys olisi taloudellisesti kyseenalaista ; korjjukustannukset jne..

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #7

Nyt otat puulämmityksessä kiinteät kulut mukaan, mutta sähkölämmityksessä et. Myös sähkölaitteet ja sähköliittymät pitää ostaa, ne pitää asentaa ja ne vievät tilaa, niitä pitää silloin tällöin huoltaa, maksaa kiinteitä kuukausimaksuja vaikka niitä ei käyttäisikään jne..

Lisäksi hyötysuhde jäi käsittelemättä. Jos siis heitän halon uuniin vs ajan sen kuorma-autolla voimalaan ja ostan sähköä takaisin, kummassa tapauksessa tulee halosta suurempi energiamäärä minulle? Pitäisi ostaa avotakka, että saisisi alennettua hyötysuhteen edes lähelle teollisen sähköntuotannon hyötysuhteita. Hajautettu järjestelmä on siis tässä tapauksessa merkittävästi tehokkaampi. Jos hajautettu järjestelmä ei pysty kilpailemaan taloudellisesti se kertoo vain siitä, että maksaa puusta reilua ylihintaa, tai että voimalaitoksia tuetaan voimakkaasti - todennäköisesti molemmista.

PS viimeisimmässä sähkölaskussani loppusumma jaettuna käytettyjen kilowattituntien määrällä antoi hinnaksi 21.29 euroa / kWh. Toki jos ostaisin enemmän, saisin sähkön luokkaa 10 c/kWh lisäkustannuksella.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #8

En nyt ota muuhun kantaa kuin kirjoituksesi loppuosaan:

"PS viimeisimmässä sähkölaskussani loppusumma jaettuna käytettyjen kilowattituntien määrällä antoi hinnaksi 21.29 euroa / kWh. Toki jos ostaisin enemmän, saisin sähkön luokkaa 10 c/kWh lisäkustannuksella."

Et sitten sisäistänyt kirjoitukseni kohtaa tai lukenut linkistä löytyvää Hesarin kirjoitustani :

"Sähköstään Meikäläiset maksavat n. 10 snt/kWh (ethän sekoita tätä oikeaa hintaa sähkölaskussasi olevaan " sähkön keskihintaan" ).
http://www.hs.fi/mielipide/a1402803718218"

Et siis voi käyttää tuota 21,29 snt/kWh kulutusmuutoksista aiheutuviin kustannusmuutoksiin vaan silloin on käytettävä n. 10 snt/kWh hintaa.

Asia vaatii hiukan pureskelua, jotta se avautuisi : VTT:n DI:lle jouduin saman asian selittämään kolmella s-postilla , lopulta se hänellekin aukeni.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #9

Sähkölaskuni oli siis euroja yhdestä kilowattitunnista - ei senttejä.

Tuossa on sinänsä varsin vähän pureskelemista. Ihan samalla tavalla voit mitata puulämmityksen kuluja laskemalla pelkän halon hinnan ja jättämällä muut pois. Siis samalla tavalla jota käytät laskiessasi sähkön kulutusmuutoksen vaikutusta. Pääasia, että molemmissa käytetään samaa laskutapaa.
Tällä tavalla laskettuna puulämmityksen hinta voisi olla esimerkiksi 4 c/kWh ja sähkölämmityksen 10 c/kWh.

Miten sen hyötysuhteen laita oli?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #10

Suo anteeksi , oletin että sinulle oli tullut näppäilyvirhe ; et siis käytä sähköä kuin muutaman kilowatittitunnin kuukaudessa eli käytännössä et ollenkaan.

Hyötysuhteesta ;puhumme siis takkasi hyötysuhteesta verrattuna puuvoimalan hyötysuhteeseen.
Siinä ei liene mitään epäselvää ; saat varmasti paremman hyötysuhteen puullesi polttaessasi sen takassasi.

Onko puunpoltto sitten yleensä ottaen järkevää puunkäyttöä , siitä on esitetty monenlaisia mielipiteitä.

Viime aikoina on myös tapetille nostettu pienpuunpolton hiukkashaitat , jotka itse tunnen vain ´otsaketasolla´, mutta käsittääkseni mittava puunpoltto taajama-alueilla ei ole enää ´nykypäivää´.

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/658625
http://yle.fi/uutiset/vaki_vahattelee_puunpolton_t...

Olen siinä käsityksessä, että suuret voimalat joutuvat investoimaan mittavasti savukaasujen puhdistukseen.

Tuohon kustannusten laskemistapaan:
Lähtökohtani on siis ´normiperhe´ taajamassa, jolle sähköliittymä ja sähkölaitteeet ovat ´pakollisia´ ; puulämmitys on ´vapaaehtoinen´ lisäinvestointi; siis ne eivät ole ´normiperheelle´ vaihtoehtoja kuten sinulle ehkä.

Millä laskutavalla päädyit tuohon 4c/kWh ?

Normiperhe maksullista puuta käyttäen käsittääkseni laskee näin:
65€ / 65%x1010kWh = 9,9c/kWh

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #11

Meillä on eri lähtökohta laskentaesimerkeissä. Itse ajattelen tilannetta, jossa puuta käytetään oikeasti pääasiallisena lämmönlähteenä, jolloin ei tietenkään hankita huoltoasemalta tunnelmatakoissa käytettäviä, pestyjä klapeja vaan polttorankaa, josta ajetaan/ajatetaan päivän urakalla vuoden puut kasaan.

Jopa kauraa polttamalla saadaan lämpöä hintaluokassa 25 euroa / MWh, pala- ja jyrsinturpeella ja metsähakkeella vielä halvemmalla. Jos ja kun kartellisopimukset joustavat, kuorma-auto ajaa mielellään myös taloihin jos ne vain ovat järkevän matkan päässä. Hinta voi olla karvan verran korkeampi, mutta ei suinkaan nelinkertainen.

Raaka-aineen hinnan lisäksi toinen ero meillä on hyötysuhteissa. Tuo 65% hyötysuhde on sellainen, että savukaasut ovat joko palo- tai ympäristöriski. Siis poistuvat liian kuumina tai palamattomina. Toinen mahdollisuus olisi, että kyseessä on huono, ulos sijoitettu vesikattila josta pelkkä veden lämpö käytetään hyödyksi.

Käytännössä hyötysuhde on yhtään toimivassa laitteessa 70-80% välillä ja loput otetaan piipusta kierrättämällä tuloilma piippua pitkin alaspäin tai ainakin lämmittämällä piipulla asuntoa. Jos ulos ei mene merkittävää määrää lämpöä tai palamattomia kaasuja/hiukkasia, lämpö jää sisälle. Jos näin ei ole, kannattaa tilanne korjata, ettei mene savua naapurin piimään tai hiukkasia keuhkoihin.

Alhainen sähkön"kulutukseni" johtuu siitä, että tuotan sähköä selvästi enemmän kuin käytän. Jos hetkellisesti kulutus ylittää tuotannon, tulee siitä sähkölaskua. Verkkoon syöttämästäni sähköstä en saa tällä hetkellä penniäkään, mutta tilanteeseen on toivottavasti tulossa muutos.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #10

sori, tuli kommentti tuplana..

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Ei toki jokaisen pihalle ja katolle omaa voimalaitosta, vaan esim. vaikkapa kuntiin omia kotimaisella polttoaineella toimivia laitoksia, niin johan varmuus paranisi ja työllistävä vaikutus olisi suuuri, rahat jäisivät hyödyttämään omaa kuntaa ja elvyttäisivät toimeliaisuutta kaikin puolin.

Tietysti haja-asutusseuduilla olisi mahdollisuus nykyteknologian aikana rakentaa täysin omavaraisia asumuksia sekä veden että lämmön suhteen. Mutta tätä ei haluta edistää, koska jokainen kiinteistö tulee saada kaiken maailman verotusten piiriin, jotta herroille ja suurille energiayhtiöille piisaa hyvinvointia. Tätä se on, usko pois!

Toimituksen poiminnat